.:Säännöt:.

 

 

HELSINGIN MOOTTORIPYÖRÄILIJÄKERHO – HMPK ry SÄÄNNÖT

Patentti- ja rekisterihallitus, rekisterinumero 125.349

Merkitty rekisteriin 14.4.1978

 

 

I LUKU Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

Yhdistyksen nimi on Helsingin Moottoripyöräilijäkerho – HMPK ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä kerhoksi ja Suomen Moottoriliitto – Finlands Motorförbund ry:tä liitoksi.

Kerhon tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää innostusta moottoripyöräilyyn lakien, asetusten, liikennesääntöjen ja urheilun hengessä sekä kasvattaa jäsenistään ajokulttuurin vaatimuksista selvillä olevia, taitavia ja huolellisia ajajia.

Tarkoitus toteutetaan:
1.Harjoittamalla valistustoimintaa ja järjestämällä kerhoiltoja.
2.Harjoittamalla tarkoitusperiensä mukaista nuorisotoimintaa.
3.Järjestämällä kokouksia, luentoja ja koulutustilaisuuksia.
4.Järjestämällä liikennekilpailuja ja yhteisiä retkeilytapahtumia sekä näytöksiä.

Toimintansa tukemiseksi:
kerho voi hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa ravintolaliikettä yhdessä toimipaikassa. Kerho ei puutu uskonnollisiin ja poliittisiin kysymyksiin.

Kerhon kieli on suomi.

Suomen Moottoriliitto – Finlands Motorförbund ry:n jäsenenä kerho noudattaa toiminnassaan liiton sääntöjä ja toimintaperiaatteita sekä tukee moottoripyöräilyä kaikissa sen laillisissa muodoissa.

II LUKU Kerhoon liittyminen, siitä eroaminen ja erottaminen

Kerhon jäsenet ovat vuosijäseniä sekä äänioikeudettomia nuoriso-, kunnia- ja kannatusjäseniä.

Kerhon vuosijäseneksi voi päästä jokainen 18 vuotta täyttänyt puhdasmaineinen henkilö, joka sitoutuu noudattamaan kerhon ja liiton sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittaa liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää kerhon syyskokous. Alle 18-vuotias on nuorisojäsen. Nuorisojäsen on velvollinen suorittamaan vuotuisen jäsenmaksun, jonka määrää kerhon syyskokous.

Kannatusjäseneksi voi kerhon hallitus hyväksyä henkilön ja oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea kerhon toimintaa ja joka maksaa vuotuisen kannatusjäsenmaksun.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen ehdotuksesta kutsua kerhoon kuuluvia ja ulkopuolisia henkilöitä, jotka ovat erityisen ansiokkaasti toimineet kerhon tarkoituksen toteuttamiseksi. Perusteltu esitys on jätettävä kevät- tai syyskokouksen ratkaistavaksi. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua. Kunniajäsenillä on kerhon kokouksissa puheoikeus. Vuosijäsenen tultua valituksi kunniajäseneksi, ei hän menetä äänioikeuttaan. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kevätkokouksessa valita kerhon puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajalla on oikeus olla läsnä kaikissa kerhon kokouksissa ja hänellä on niissä puhe- ja äänioikeus. Kunniapuheenjohtajalta ei peritä jäsenmaksua.

Jäsenen on ilmoitettava erostaan kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava siitä kerhon kokouksen pöytäkirjaan. Hän on vapaa jäsenyydestä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Hallitus voi erottaa jäsenen kerhosta, ellei jäsen ole maksanut syyskokouksen määräämää jäsenmaksua hallituksen määräämään päivään mennessä tai jos jäsen on toiminut kerhon sääntöjä vastaan tavalla, joka saattaa vahingoittaa kerhon mainetta. Erotetulla on oikeus vedota kerhon seuraavaan kokoukseen, jossa hänellä on oikeus olla läsnä. Tällainen vetoomus on tehtävä kirjallisesti hallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamisen tiedoksisaantipäivästä tätä lukuun ottamatta. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin kerholle suorittamiaan maksuja.

III LUKU Kerhon hallinto

10§

Kerhon toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta huolehtii kevätkokouksen valitsema hallitus, joka on myös kerhon laillinen edustaja. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, joka valitaan vuosittain sekä kuusi (6) muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan.
Hallituksen jäsenet, lukuun ottamatta puheenjohtajaa, valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain puolet on erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuorossa olevat määrätään arvalla ja sen jälkeen vuoron mukaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen vähintään neljän (4) jäsenen ollessa saapuvilla.
Hallituksen kokouksissa päätetään kaikki asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Jos yksikin hallituksen jäsen sitä vaatii, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Jos äänet menevät tällöin tasan, ratkaisee arpa.

Hallituksen tehtävänä on:
•Johtaa kerhon toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi
•Hyväksyä uudet jäsenet ja erottaa ne, joiden katsotaan antaneen aihetta siihen, kuitenkin huomioiden näiden sääntöjen 5§, 6§ ja 9§:n määräykset sekä pitää jäsenluetteloa.
•Valita kerhon toimihenkilöt
•Vahvistaa jaostojen ja toimihenkilöiden työjärjestys
•Hoitaa kerhon asioita jaostojen avulla, jotka hallitus nimittää ja erottaa
•Vastata kerhon omaisuuden- ja taloudenhoidosta
•Valvoa ja tarkastaa kerhon kirjanpitoa
•Vahvistaa syys- ja kevätkokouksessa esille otettavat asiat
•Laatia kevätkokoukselle kerhon vuosi- ja tilikertomukset edelliseltä vuodelta
•Toimeenpanna kerhon kevät-, syys- ja ylimääräisten kokousten päätökset
•Määrätä ja kuuluttaa kerhon kokousten paikka ja aika
•Järjestää kilpailuja ja vahvistaa kilpailusäännöt
•ehdottaa liitolle ansiomerkkien saajat ja jakaa kerhon ansiolevykkeet ym. merkit
•Laatia menoarvio seuraavaa vuotta varten ja esittää se syyskokoukselle hyväksyttäväksi

11§

Kerhon toiminnalle tarpeelliset jaostot ja toimikunnat valitaan kerhon syyskokouksessa yhdeksi (1) vuodeksi kerrallaan. Syyskokouksen valitsemat jaostot kokoontuvat puheenjohtajansa kutsusta käsittelemään hallituksen niille valmisteltavaksi antamia asioita tai omasta aloitteestaan tekemään hallitukselle esityksiä niille kuuluvilla kerhotoiminta-aloilla. Jos jossakin jaostossa hallitus ei ole edustettuna, on hallituksella oikeus valita jaostoon yksi jäsenistään.

12§

Kerhon nimen kirjoittavat joko puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä jonkun muun hallituksen keskuudesta valitseman jäsenen kanssa.

IV LUKU Kevät-, syyskokous ja ylimääräiset kokoukset

13§

Kevätkokous pidetään vuosittain Helsingissä maalis-toukokuun aikana ja syyskokous pidetään vuosittain syys-marraskuun aikana. Paikan ja ajan määrää tarkemmin hallitus. Kutsu kevät- ja syyskokoukseen lähetetään jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen ja julkaistaan kerhon internetsivuilla ja kerhon ilmoitustaululla viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kevätkokous valitsee yksinkertaisella äänten enemmistöllä jonkun henkilön puheenjohtajakseen ja sihteerikseen.

14§

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1..Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2.Valitaan pöytäkirjan tarkastajat
3.Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös
4.päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle edelliseltä toimintavuodelta
5.Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja erovuorossa olevien tai eronneiden hallituksen jäsenten tilalle uudet jäsenet, jolloin eronneiden tilalle valitaan ainoastaan eronneiden jäljelle olevaksi toimikaudeksi
6.Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia tai varatoiminnantarkastajia
7.Päätetään kunniajäsenten kutsumisesta kerhoon ja tehdään ehdotukset liittoon kutsuttavista kunniajäsenistä
8.Hallitus tiedottaa kokoukselle liitolle tekemänsä ansiomerkkiehdotukset
9.Muut esille tulevat asiat

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1.Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2.Valitaan pöytäkirjan tarkastajat
3.Valitaan tarpeelliset jaostot seuraavalle toimikaudelle.
4.Valitaan kerhon ehdokkaat liiton hallitukseen seuraavalle toimikaudelle.
5.Valitaan edustajat liiton vuosikokoukseen
6.Esitetään hallituksen laatima tulo- ja menoarvio sekä päätetään seuraavan toimikauden toiminnasta
7.Määrätään varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksujen, nuorisojäsenten jäsenmaksujen ja kannatusjäsenmaksujen suuruudet.
8.Muut esille tulevat asiat.

15§

Ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun kerhon kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) kerhon äänioikeutetuista jäsenistä on siitä tehnyt hallitukselle kirjallisen, perustellun esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa tulee mainita ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi. Kutsu tapahtuu samalla tavalla kuin vuosikokoukseen. Puhetta ylimääräisessä kokouksessa johtaa hallituksen puheenjohtaja. Kokous voi yksinkertaisella äänten enemmistöllä valita myös jonkun muun henkilön puheenjohtajakseen.

16§

Kerhon, sen jaostojen ja hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Kerhon kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan allekirjoitettava ja valittujen pöytäkirjan tarkastajien tarkistettava mahdollisimman pian. Hallituksen ja jaostojen pöytäkirjat tarkistetaan joko heti tai seuraavassa kokouksessa.

17§

Äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Kerhon kaikissa kokouksissa tapahtuu vaadittaessa äänestys suljetuin lipuin. Jokaisella erääntyneet jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla, lukuun ottamatta kunnia-, kannatus- ja nuorisojäseniä, on yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.

18§

Hallituksen ja jaostojen vaaleissa ovat entisten jäsenten ohella vaalikelpoisia ainoastaan ne ehdokkaat, jotka näiden sääntöjen mukaan ovat äänioikeutettuja.

V LUKU Kerhon talous

19§

Kerhon tilikausi on kalenterivuosi. Kevätkokouksessa valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia tai varatoiminnantarkastajia. Tilintarkastus hoidetaan kulloinkin voimassa olevan tilintarkastuslain ja yhdistyslain mukaan. Tilit on hallituksen toimesta päätettävä ja jätettävä valittujen tilintarkastajien tai toiminnantarkastajien tarkastettavaksi viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokoust ja heidän tulee palauttaa ne lausuntoineen hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta.

VI LUKU Erinäisiä määräyksiä

20§

Päätös kerhon purkamisesta voidaan tehdä ainoastaan vuosikokouksessa ja tällöin vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) läsnäolijoista puoltaa päätöstä, ja vaaditaan lisäksi, että uusi, samalla tavoin koolle kutsuttu, aikaisintaan neljä (4) viikkoa kevät- tai syyskokouksen jälkeen pidettävä kokous vahvistaa päätöksen, jolloin vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) annetuista äänistä kannattaa sitä. Jos kerho purkautuu tai lakkautetaan, siirtyy sen jäljellä jääneet varat liitolle tai jos liittoa ei ole, jollekin moottoripyöräilyä edistävälle rekisteröidylle järjestölle.

21§

Kerhon sääntöjen muuttamiseen vaaditaan yhdenmukainen kahdessa peräkkäisessä vähintään kolmen viikon väliajoin pidetyssä kokouksessa kolmen neljänneksen (3/4) äänten enemmistöllä tai yhdessä kokouksessa yhdeksän kymmenesosan (9/10) äänten enemmistöllä tehty päätös.

22§

Muissa kohdin menetellään kuten yhdistyslaki määrää.

Torppa News
Läskiäiset 17.3.2018 Lisää >>
Ratatuomari C-kurssi 6.2.2018 Torpalla Lisää >>
©2017 Säännöt | Helsingin Moottoripyöräilijäkerho - HMPK ry - Putteri (MMD Networks Oy)